Pentuaika

1 vko: Pennut ovat jo tuplanneet syntymäpainonsa. Maitoa siis tulee, ja myös Käpy itse syö hyvin ja juo vettä. Käpy hoitaa pentuja rauhallisen tyynesti ja malttaa käydä pois pentulaatikosta ulkoilun ja ruokailun ajaksi. Pennut pääsääntöisesti nukkuvat ja syövät, mutta selvästi on havaittavissa myös ”valveillaolohetkiä”. Silloin kuuluu mitä erinlaisempia ääninäytteitä, vaikka silmät ja korvat ovat vielä kiinni.

2 vko: Joulupukki avasi ensimmäisenä silmänsä 10 vrk ikäisenä ja Nukkumatti viimeisenä 16 vrk ikäisenä. Miten voikaan olla niin täynnä ihmetystä tämä maailma? Kuulo on selvästi  alkanut kehittyä. Pentulaatikon uudet lelut ovat alkaneet kiinnostamaan, samoin pentuesisarusten korvat, häntä, masu ja kuono. Pieniä painiotteluharjoitteita ehditään tehdä tankkauksen ja nukkumisen välissä. Painoa on tullut hurjasti, sillä jokainen painaa jo puolitoista kiloa. Hammaskeiju halusi heti pentulaatikosta pois, samoin Nukkumatti.

3-4 vko: Nyt se vilske vasta alkoikin. Pentulaatikko saatiin heittää pois aika nopeasti, sillä Nukkumatti päätti eräänä yönä aloittaa työn teon tosissaan. Kolme kertaa tultiin pentulaatikosta pois, joten sinä yönä Nukkumatin unihiekasta ei ollut apua ainakaan minulle. Pentuhuone valmistui ja pennutkin tuntuivat olevan varsin tyytyväisiä uuteen isoon ”Hop loppiin”. Pissit ja kakat alkoivat heti ilmaantumaan 90 %:sti oikeaan paikkaan, joten huoneen siistinä pitäminen ei voisi olla helpompaa. Pentujen suuri uteliaisuuden halu tuntui olevan loputon, joten portti oli avattava. Tämän jälkeen koko talomme on tutkittu jokaista pienintäkin koloa myöten. Jokainen on vuorollaan päivän äänekkäin, halittavin, rähisijin, kiltein, utelian tai silmiin napottavin. Tutkiminen luonnollisesti vie energiaa, joten aloittelimme pentujen kanssa tutustumisen kiinteään ruokaan heti 3 vko iässä. Käpy olikin aika kovilla, kun pennut tuntuivat haluavan maitoa joka toinen tunti. Kiinteä ruoka alkoi maistumaan heti jokaiselle. Aluksi maistelimme Royal Canin starter moussea ja sitten turvotettuja nappuloita. Tutuksi ovat tulleet myös raaka jauheliha ja raejuusto.

5-7 viikkoa: Hop-lop ei tuntunut riittävän millään, joten kerran pentuhuoneen portin auettua, peli oli jo menetetty. Pupu päätti lopulta kiivetä aidan yli.. nopeamminhan sitä niin pääsee maailmaa tutkimaan. Näiden viikkojen aikana pennut saivat tutustua vieraisiin koiriin ja perheemme marsuihin. Chiara toimi mitä parhaimpana hoitotätinä ja opetti elämäntaitoja pennuille. Kisu itsevarmalla olemuksellaan opetti kunnioitusta ja rauhoittumista. Ihmisiä lapsesta vaariin kävi joka päivä, joten silittelijöitä riitti jokaiselle. Meno oli välillä sitä luokkaan, ettei sylissä olisi mielellään viihtynyt, joten ratkaisu oli ulkomaailma. Sää suosi näitä viikkoja, joten ulkona oltiin joka päivä pariin kolmeenkin otteeseen. Lopulta sekä etu- että takapihakin oli tutkittu niin tutuiksi paikoiksi, että sisälle lähteminen olikin sitten oma projektinsa. Onneksi Kisu ja Chiara näyttivät mallia, miten sisälle mennään emännän kutsuessa, jolloin letkassa taisi tepsutella kolme neljä pentua. Kahta viimeistä sankaria sitten etsittiin joskus leikkimökin alta, pensaan juuresta tai ladon takaa. Kyseessä siis aika fiksuja pentuja. Pentutarkastus meni erinomaisesti. Automatkalla piti ihan tarkistaa, että pennut olivat mukana, sillä se hiljaisuus oli jotain aivan käsittämätöntä. Pennut pääsivät parittain myös  vierailuille tuttaviemme koteihin.